Ideanikkarista isoon kaupunkiin kirjanpitäjäksi ja kohti yrittäjyyttä
Vuonna 1878 Julius jätti rautakaupan ja ilotulitteet ja lähti isoon kaupunkiin. Hän aloitti työt Helsingin keskustassa, tavaratalo Stockmannin kirjanpitäjänä. Kuin sattuman oikusta, hänet irtisanottiin tehtävästään epätäsmällisyyden vuoksi ja perimätiedon mukaan, näin sai alkunsa ajatus kauppaliikkeestä, jonka tunnemme nykyään nimellä Oy Julius Tallberg Ab.
Kirjanpitäjäksi suureen kaupunkiin
Kesäkuun 1. päivänä 1878 Julius aloitti Stockmannin kauppahuoneen kirjanpitäjänä. Kun Helsingissä oli vuonna 1870 32 000 asukasta, oli väkiluku kasvanut kymmenessä vuodessa jo yli 43 000 asukkaaseen. Kasvuvauhti oli siis melkoinen. Talot olivat suurimmaksi osaksi yksi- tai kaksikerroksisia puutaloja. Teollisuutta ei ollut juuri nimeksikään, vuoden 1860 tilastojen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan vain 45 tehdasta ja niissä työntekijöitä noin 800. Vuonna 1870 tehtaita oli lähes sata ja työntekijöitä 1500. Vasta tuolloin alkoi todella voimakas kasvu: viisi vuotta myöhemmin tehtaita oli jo 150 ja niissä työntekijöitä lähes 3000. Myös palveluelinkeinot kukoistivat. Kaupungissa toimi peräti viisi hotellia sekä runsaasti ravintoloita ja kahviloita.
Yrittäjäksi sattuman kautta
Niin omituiselta kuin se voi kuulostaakin, ahkerana ja tunnollisena aina tunnettu Julius sai tiettävästi virikkeen oman yrityksen perustamiseen pienen laiminlyönnin ansiosta, johon hän syyllistyi ollessaan Stockmannin palveluksessa. Hän meni eräänä kauniina kesäaamuna uimaan Kaivopuiston rantaan, eikä malttanut ajoissa lähteä työpaikalleen. Hän sai nuhteita esimieheltään ja hänet irtisanottiin epätäsmällisyyden ja esimiehen ohjeiden noudattamatta jättämisen vuoksi. On syytä olettaa, että juuri tuo tapaus sai hänet ryhtymään oman onnensa sepäksi.
Julius oli noihin aikoihin ystävystynyt kahden rakennusalalla toimivan miehen kanssa, toinen oli arkkitehti Constantin Kiseleff ja toinen rakennusmestari Elia Heikel. Eräänä päivänä Julius asteli näiden herrojen omistamaan rakennusliikkeeseen pyytäen rahoitusta uuden rakennustarvikeliikkeen avaamiseksi. Kiseleff ja Heikel uskoivat Juliuksen kykyihin siinä määrin, että lähtivät osakkaiksi. Niinpä maaliskuun 13. päivänä 1880 aloitti toimintansa kauppaliike, jonka tunnemme tänä päivänä nimellä Oy Julius Tallberg Ab. Seitsemän vuotta myöhemmin tuskin kolmekymppinen Julius lunasti muiden osakkaiden osuudet liikkeestä itselleen. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai myöhemmin vuosina 1923-25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruunuhaassa, talossa Konstantininkatu 14.
Naulalaatikosta liikkeiden osakkaaksi
Alku oli vaatimaton. Kruunuhaasta Julius lähti joka arkiaamu torille naulalaatikko kainalossaan. Tuohon aikaan nauloja myytiin kappaleittain ja torilla kauppa kävi hyvin, koska maalaiset kerääntyivät sinne myymään omia tuotteitaan ja samalla he ostivat itselleen rautanauloja ja muita sellaisia rakennustarvikkeita, joita kyläsepät eivät pystyneet valmistamaan. Parin vuoden toiminnan jälkeen liike muutti paremmalle kauppapaikalle tulevaan keskustaan, nykyisen Aleksanterinkatu 19 paikalla sijainneeseen taloon. Kolme vuotta myöhemmin liike muutti sille tontille, jossa nykyisin sijaitsee Stockmannin tavaratalo. Vuonna 1887 Julius lunasti itselleen muiden omistajien osakkeet ja jatkoi toimintaa yksin. Hän kehitti liikettä aivan uskomattomalla vauhdilla. Hän laajensi myymälää, lisäsi Helsingissä tapahtuvaa tukkumyyntiä ja perusti myyntivarastoja ympäri Suomea. Hänellä oli ruuti- ja dynamiittivarastoja monilla paikkakunnilla. Hän hankkiutui osakkaaksi myös muualla Suomessa toimiviin rauta- ja rakennustarvikealan liikkeisiin.
Tienraivaaja, joka osti Lauttasaareen
Julius toimi paitsi kauppamiehen, myös monen alan tienraivaajana. Hän perusti Suomen ensimmäisen sementtivalimon, käynnisti ensimmäisen muurilaastitehtaan toiminnan ja avasi tapettiliikkeen. Mutta kaikkein merkittävin kauppa lienee Lauttasaaren osto.